Vihterpalu

Vitsit mikä viikonloppu takana! Koska kamerarulla täyttyi noin kahdella sadalla miljoonalla kuvalla, niin tästä reissusta tulee nyt kaksiosainen juttu ja tämä on niistä ensimmäinen osa.

Sain aivan mielettömän kutsun tulla vierailemaan Vihterpalun kartanoon Viroon yhdeksi yöksi. Eipä paljoa tarvinnut arpoa osallistumista. Kaiken GET UP! sressin ja järkkäämisen jälkeen on ollut mielessä muutenkin ottaa joku miniloma. Toki ajattelin, että se olisi lähinnä sisältänyt mökkeilyä, saunomista ja muutenkin erakoitumista, mutta olin himpun  verran väärässä ja onneksi olin. Meikäläinen ottikin perjantaina laukun olalle, Nellin kainaloon ja ei kun nokka kohti itää!

Twinning!

Reissuun lähti meidän lisäksemme Ida, joka pitää blogia nimeltä Ida 365. Ida on myös tiimikaverini tuolta Akatemian suunnalta, joten tässä on jo pari vuotta keretty tekemään tuttavuutta. Mukana menossa oli myös Magicpoks nimistä blogia pitävä Maj. Molemmille tytöille iso kiitos kuvista, koska osa tässä ja seuraavassa postauksessa esiintyvistä kuvista ovat heiltä lainattuja. Lisäksi joukossamme oli  Maire, kuka pitää Kettukarkki nimistä sisustusblogia sekä hänen avecinsa.

Lähdimme tosiaan minä, Nelli, Ida sekä Maj perjantaina Tampereelta junalla Helsingin suuntaan. Helsingissä saimme koko joukon kasaan ja asemalta siirryimme Be Good -Wellness Bariin lounaalle. 

Jonkin verran arvelutti, kun kuulin, että menemme syömään paikkaan, missä lounas koostuu muun muassa smoothiesta. Takaraivossa varauduin jo menemään toiselle lounaalle jonnekin ”oikeaan” ruokapaikkaan (urheilijathan syövät kuin hevoset ja omat lounaani koostuvat pääasiassa kiinteistä ruuista... plus tuossa kohtaa oli jo ihan aikuisten oikea nälkä). Sen lisäksi, että paikka oli todella hieno, ruoka-ainekset viimeisen päälle laadukkaita, mutta kaikkein tärkein: muutamalla minileivällä (kaikki gluteenittomia ja uskomattoman hyviä, jopa vuohenjuustoa sisältänyt yksilö) ja 0,33dl smoothiella pysyi nälkä poissa kolme tuntia! Olin hyvin hämmentynyt..

Tämä smoothie sisälsi muun muassa ananasta, chia siemeniä ja kunnon potkun protskua, joka tuli herasta. Pitkän pohdinnan jälkeen tulin siihen tulokseen, että maku muistutti etäisesti piparkakkutaikinaa, mikä ei ollut ollenkaan huono juttu.

Pian matka jatkuikin vesitse Tallinnan suuntaan ja sieltä oli kuljetus kartanolle, mikä sijaitsi 65km päässä satamasta. 

En voi tarpeeksi alleviivata: paikka oli upea. Sää suosi meitä, mutta eipä olisi puitteista muutenkaan mitään negatiivista sanottavaa. Miljöö oli suoraan kuin elokuvasta tai jostain historiallisesta romaanista. Ei ole mikään ihme, että Vihterpalussa ollaan yhdet jos toisetkin häät nähty.

Vihterpalu on suomalaisten omistama ja Timolla olikin vaikka mitä tarinoita takataskussaan, joita on kertynyt vuosien varrelta siitä päivästä lähtien, kun hän kartanon osti. Toki kartano oli silloin sanan merkityksen väärinkäyttöä, koska piha oli kuulemma niin umpeen kasvanut, että edes sika ei olisi läpi päässyt. Paikalla oli aivan uskomaton historia ja on vaikea kuvitella, että kartano on joskus ollut aivan järkyttävässä kunnossa etenkin nyt, kun noita puitteita katseli.

Esittelykierroksen jälkeen menimme illalliselle. Paljoa ei voi valittaa, koska jälkiruuan jälkeen pöytään tuotiin vielä kakkosjälkiruoka. Maha oli tuossa kohtaa mukamas jo vähän täynnä, mutta jälkiruokahan tunnetusti menee eri vatsaan, joten problem solved!

Meidän huone

Ankka oli loistavaa.

Eka jälkiruoka. Nokkelana tyttönä kysyin kovaan ääneen, että onko tää nyt sitä borssikeittoa?

Ruuan jälkeen matka jatkuikin saunomaan ja sieltä hetken höpöttelytuokion jälkeen nukkumaan. Oli aivan ihana päivä. Laitan myöhemmin juttua tulemaan lauantain menosta, ettei tästä ihan raamatun pituista päivtystä tule, joten jääkäämme odottamaan.

Tweet